Miksi taukoilen?

Mä olen liävisti sanottuna pöllämistynyt bloggerin uudesta päivityksestä, en tajua tästä ihan rehellisesti sanottuna yhtään mitään. 

En edes tiädä, kuinka mä voin puhelimella liittää kuvia postauksiin? Olenko tyhmä, vai onko tämä koko blogger mennyt ja kaivanut itselleen kuopan? Ehkä molemmat. 

Joskus öö, hmm 5.9 lavvantaina (eli kohta viikko sitten) mä päätin poistaa instagramin mun puhelimesta. Ja tähän asti, se on ollut mun paras päätös pitkään aikaan. Veikkaan, että monille heräs kysymyksiä mun jatkuvasta "on/off -taukoilusta"

Sanoin pitäväni tauon, ja heti seuraavassa hetkessä mä julkasinkin jo kuvan. Ja mä haluan nyt selventää, mistä siinä oikeestaan oli tarkemmin kyse ~ vaikka mä vihaankin, että joudun selittämään itseäni ja mun valintoja niin mä koen että nyt on ihan hyvä hetki sellaselle. 

Mulle sanottiin monesti esimerkiksi diressä, että nukkeile vaan ittes takia. Älä ota stressiä likemääristä tai kommenteista. 

Ja mä yritin monesti toitottaa takaisin, että se tässä se ainut ongelma onkin. Mä nukkeilen puhtaasti itselleni, mua itteäni varten. Ja musta tuntuu, että mikään mitä mä teen ei riitä *mulle*

Mulle on ihan yks hailee, tykkääkö jukka maapallon toiselta pualelta mun kuvasta vai vihaako se sitä. I don't give a shit. 

Jos se kuva on musta p*ska, niin se on pa*ska eikä sitä korjaa kenenkään kehut. 

Jos se kuva on musta paras, minkä mä oon koskaan ottanut, se on musta paras, eikä sitäkään muuta kenenkään kommentti, että "on niitä parempiakin nähty"

Eli jep. 

Minä olen oman nukkeiluni ongelma, eivätkä likemäärät tai muiden mielipiteet mistä mulle puhutaan. 

Mua suaraan sanottuna ärsyttää, että ihmiset olettavat mun ongelmat ja väittävät tiätävänsä mistä tässä on kyse. Ei, ette tiedä. Tai ette ainakaan tienneet, kun väititte tän kaiken liittyvän laskeviin likemääriin jota tapahtuu "kaikille"

Toi kaikki ottaa voimille paljon

Mä en ole instan uuden päivityksen jälkeen, joka piilotti likemäärät, edes katsonut niitä. Se on itseasiassa instan paras päivitys pitkään aikaan. 

Joo, musta on aina aivan ihanaa lukea muiden kommentteja mun julkasemiin kuviin ja ne piristää<3. Enkä mä koskaan julkasekkaan sellasia kuvia, joista en haluis kuulla muiden miälipidettä - mutta ne muiden miälipiteet ei vaan muuta mun omaa miälipidettä ollenkaan. Tiedättekö mitä mä tarkoitan?

Mä olen nyt pitänyt siispä vähän pohdiskelu ja mietiskelytaukoa instagramista, ja aion jatkaa sitä vielä pidempäänkin. 

Musta tuntui, etten osannut olla pois instasta vaan sillä painolla, että päätin olla pois sieltä. Mä aina eksyin sinne ja näin sellaista sisältöä, mikä ahdisti mua sekä sai mut stressaamaan. 

Pidin sellasia "liian lyhyitä" taukoja, joidenka aikana ehdin ajattelemaan että: pfft kyllä mä jo händlään nää jutut ja osaan reagoida kun tää kyseinen tilanne tulee taas vastaan. 

No, en osannut. 

En händlännyt. 

Joka kerta kun mun eteen taas lyötiin se mitä mä en halunnut nähdä, tuntu siltä kuin joku olis vetänyt maton jalkojen alta ja iskenyt uudelleen maahan vaikka tuskin olin noussutkaan. 

Nyt mä päätin, että mä pidän _ihan oikean_ tauon instasta. Sellaisen, jonka jälkeen mä voin sanoa osaavani händlätä ja kohdata asiat mitä mä en haluais nähdä. 

Mä en ole silti tauolla nukkeilusta. En todellakaan. 

Mulla menee sen kanssa hyvin, jopa paremmin. 

Mä kuvailen ja katselen mun nukkeja joka päivä. Mulla on hauskaa. 

Ja niinkuin Camillakin sanoi, musta huomaa, milloin mä kuvaan ihan vaan huvikseni enkä "instaan". Mulla on hauskaa, ja mun kuvat on rennompia. 

Mun nuket on parempia, kivempia. Rakkaampia. 

Mä oon iloisempi, mulla menee paremmin. 

Mulla on ollut enemmän aikaa mietiskellä sitä, mitä mä haluan mun nukeilta. 

Mulla on tällä hetkellä neljä nukkea pelkkinä päinä laatikossa, odottamassa jatkoa. En tiedä mitä niille tekisin, enkä halua stressata itseäni miettimällä sitä liikaa. 

Kolme muuta nukkea sitten taas on Camillalla. Annoin hänelle kaikki maailman valtuudet tehdä nukeille mitä ikinä huvittakaan, sillä en tiedä mitä mä tekisin myöskään niiden kanssa. 

Eli, mulla on peräti 7 nukkea varikossa, joita en laske enää mukaan mun nukkekatraaseen, mutta joita en ole myöskään myynyt. 

Mulla on taas 14 sellaista nukkea, jotka mä yhä lasken mun nukeiksi, ja jotka mä haluan pitää varmasti sellaisina. 7 taeyangia, ja 7 pullip nukkea. 

Mä olen ostanut mun tauon aikana myös yhden uuden nuken, joka vaan vahvistaa ja todistaa sen, että mä yhä nukkeilen aktiivisesti vaikkei sitä muut tiedäkään. Ainakaan tavallaan.

Camilla tietää. Camillalle mä haluan kertoa kaiken. Ja hänen kanssaan mä haluan nukkeilla sekä jakaa kaiken siihenKIN liittyvän. 

Mä rakastan Camillaa, ja Camillan nukkeja. Etenkin Tristania. 

Mä oon aidosti iloinen, että Camilla sai sen nuken itselleen ja on onnellinen siitä. Niin olen mäkin ^^ ja mä lupaan, että se on upein tae mitä mä tiedän. 

Mutta

Se sai mut myäs ajattelemaan ja kauhistelemaan, että onko mun nuket enää tarpeeksi mulle. Onko ne tarpeeksi erikoisia ja ihmeellisiä jotta mä jaksan katsella niitä. 

Mutta kyllä. 

Ne ovat. 

Mä pidän niistä just noin, ja ne on hyvät mulle tollasenaan ^^' vaikka ne onkin vähän omalaatuisia ja välillä kummallisiakin. 

Niillä on kuitenkin kaikilla omat stoorinsa ja piirteensä, mitkä tekevät niistä mulle tosi tärkeitä. Musta tuntuu välillä silti turhauttavalle, etten saa jaettua sitä samaa fiilistä ulkopualisten kanssa. 

Mutta tarviiko mun?

Ei. 

Jos ne on tärkeitä ja inspiroivia mulle, ne voi pysyä sellaisina. 

Tuntuu hyvältä olla kerrankin ihan pihalla ja ulapalla instagramin tapahtumista. 

Mutta jep,

Koulu sujuu, elämä sujuu, nukkeilu sujuu. 

Instagram.. ei suju. 

Eikä tarvikkaan, siksi mä olen tauolla ^^ tässä tälläinen infon täyteinen postaus mun taukoilusta ja sen syistä! Hirmupläjäys kuvia Arielista, mutta se tuskin haittaa ketään:'D

Oon taas, niinkuin tulin joskus vuanna 2017 tai jotain, niin siihen tulokseen että taeyangit tuntuu enemmän mun jutulta. Siltä mihin mä haluan painottaa mun nukkeilua enemmän. 

Taeyangeihin, ja pullippeihin. 

Mutta katsotaan, kohta heitä onkin täällä jo kahdeksas ^__^ 

Tässä vielä lyhyt tiivistelmä siitä, mitä mä koitan sanoa:

- Mä EN ole lopettamassa nukkeilua, vaan ensimmäistä kertaa koskaan ikinä yritän enemmän kuin tosissani saada mun nukkekokoelmaa toimivaksi. Siksi myyn nukkeja. 

- Mä olen vielä palaamassa instagramin pariin, kun mun tauko on ohitse! Eli en lopeta sielläkään ^^

- Mä edelleen rakastan tätä harrastusta ja mun nukkeja x)

Mutta nyt, heipat ja enskertaan ^_^ pääsen toivottavasti silloin esittelemään mun uutta nukkea tai muuta sellaista:'D